Irtipäästämisen voima – Vapauta mielesi menneistä

Kuinka usein huomaat olevasi takertunut monien vuosien takaisiin muistoihin vai vietätkö aikasi tulevaisuudesta haaveillen? Joudutko usein pettymään ihmisiin, sillä he eivät täytä odotuksiasi tai toiveitasi?

Irtipäästäminen auttaa meitä vapauttamaan mielemme odotuksista ja menneiden haamuista. Pystymme elämään tässä hetkessä ottaen siitä kaiken mahdollisen irti. Päästämällä irti sinua kiinni pitävistä asioista, annat itsellesi mahdollisuuden elää vapaammin ja onnellisemmin.

Irtipäästäminen on hyväksymistä

Irtipäästäminen on hyväksymistä ja luopumista. Sitä että hyväksyy kulloisenkin hetken, luopuu kaikesta olosuhteiden vastustamisesta sekä antaa itsensä kellua elämän virran mukana sen sijaan, että yrittäisi uida vastavirtaan. Irtipäästäminen voi kohdistua jotain tiettyä tilannetta, ihmistä tai jopa omaa itseään kohtaan. On tärkeä pystyä ymmärtämään ettemme voi muuttaa kaikkea ja kaikkia, ja ettei se ole elämän tarkoituskaan.

Irtipäästämisessä katkaistaan se viimeinen linkki, josta pidetään mielen avulla vielä kiinni. Siinä ei ole kyse siitä, että konkreettisesti luopuisimme asioista ja ihmisitä. Irtipäästämisellä tarkoitetaan sitä, että hyväksymme mielen tasolla kunkin asian luonteen ja annamme sen olla sellaisenaan pyrkimättä itse muuttaa kyseistä asiaa mitenkään. Päästämme siis irti halusta vaikuttaa meistä ulkopuolisiin asioihin, joita emme alun perinkään olisi pystyneet muuttamaan. Hyväksyminen auttaa mieltä vapautumaan kahleista, joista se pitää kiinni.

Irtipäästäminen ei ole aina helppoa, vaan se vaatii henkistä kypsyyttä ja uskallusta. Tuskaa lisää myös se, kun tajuamme, että pidämme kiinni jo menettämästämme asiasta, mutta emme silti suostu siitä luopumaan mielemme tasolla. Yleensä se on ego, joka pitää viimeiseen asti kiinni, sillä se ei haluaisi luopua kerran saamistaan asioista. Irtipäästämisestä tulee kuitenkin helpompaa, kun ymmärtää, ettei todellisuudessa ole mitään asioita, joista voi pitää kiinni.

Hyväksymällä elämän sellaisena kuin se on voi saavuttaa rauhan tunteen.

Irtipäästäminen usein johtaa siihen, että asiat loksahtavat kuin itsestään paikalleen. Kaikki tuntuu täydelliseltä ja suunnitellulta eivätkä asiat voisi enää olla paremmin. Tämä johtuu siitä, että katsomme maailmaa eri tavalla. Näemme eteemme tulevat mahdollisuudet ja ihmiset selkeämmin, kun silmiemme edessä ei ole mielen luomaa harsoa. Myös vastoinkäymiset tuntuvat mahdollisuuksilta.

Hyväksymällä elämän sellaisena kuin se on voi saavuttaa rauhan tunteen. Mikään ei enää paina sinua maahan vaan voit olla juuri se kenet tunnet olevasi – ja mikä tärkeintä, voit antaa muiden olla se, ketä he ovat. Irtipäästäminen tuo myös vapauden tunteen mieleen. Silloin on antanut itselleen luvan mennä eteenpäin, eikä kahleet paina mieltä enää maahan. Olo tuntuu kevyeltä, sillä kaikki stressi, ahdistus ja murheet ovat poistunut mielestä.

Luovu ja elä vapaammin

Luopumalla henkisistä siteistä pystyy elämään rauhallisempaa elämää. Arkea ei enää varjosta pelko menettämisestä, vaan elämän antaa tapahtua siten, miten se on tapahtuakseen.

Menneistä ja tulevaisuudesta luopuminen

Jokaisen meidän menneisyydessä on varmasti asioita, joita kadumme ja toivomme, ettei niitä olisi tapahtunut. Nämä muistot saattavat tulla yhä uudelleen ja uudelleen mieleen joissain tietyissä tilanteissa. Muistot voivat myös tuoda esiin negatiivisia ajatuksia itsestä tai toisista.

Menneisyys kulkee painolastinamme niin kauan, kun kuljetamme sitä mukanamme. Muistoja saa ja pitääkin olla, mutta suhtaudu muistoihisi muistoina eikä jonain, joka määrittelee sinua tai toista ihmistä vieläkin. Kukaan ei ole enää se sama henkilö kuin 2 tai 10 vuotta sitten. Ihmiset muuttuvat ja tilanteet ovat olleet erilaiset.

Sama pätee myös hyviin muistoihin. Älä jää elämään muistojesi kautta, vaan keskity tähän hetkeen. Yleensä hyviä asioita muistellaan ja toivotaan niiden olevan edelleen läsnä elämässä, mikä puolestaan luo tuskaa ja kitkaa itselle. Nykyhetki ei vaikuta niin mukavalta verrattuna siihen tiettyyn tapahtumaan monia vuosia sitten. Aika kultaa muistot, joten luultavasti tilanne on ollut erilainen kuin sen nykyään muistat.

Älä anna tulevaisuuteen keskittymisen harhauttaa sinua pois nykyhetkestä. Pyri katsomaan mitä ympärilläsi tapahtuu. Sen sijaan, että vain mietit mitä tulevaisuudessa voisi tapahtua, tee nykyhetkessä tekoja, jotka voivat viedä sinua eteenpäin haluamaasi suuntaan.

Tavarasta luopuminen

Takerrumme herkästi esineisiin, sillä ajattelemme esineiden kuvastavan sitä, kuka todellisuudessa olemme. Määrittelemme itsemme sen kautta, mitä omistamme. Todellisuudessa emme kuitenkaan ole ostamamme kahvipannu tai paita, johon pukeudumme kun tarvitsemme itsevarmuutta.

Erityisesti lapsuudesta peräisin olevista tavaroista on vaikea päästää irti, sillä näihin tavaroihin liittyy kaikista eniten rakkaita muistoja. Nämä tavarat on sidottu emotionaalisesti mieleesi ja ne pitävät sinua vankinaan. Jos jokin tavara menee rikki, olet murheen murtamana sen johdosta, ja tuntuu kuin ei voisi olla enää onnellinen. Muistot eivät kuitenkaan katoa mihinkään, vaikka antaisimme tavaran eteenpäin tai laittaisimme ne pois.

On tärkeää pystyä luopumaan tavaroista ajatuksen tasolla. Hyväksyä se, että asiat muuttuvat ja seuraavana päivänä jotain ei ehkä olekaan saatavilla. Tämä ei tarkoita, että meidän pitäisi konkreettisesti luopua lempipaidastamme tai lapsena saamastamme pehmonallesta. Tärkeintä on, että pystyt hyväksymään elämän muuttuvan luonteen ja katoavaisuuden.

Tunteista ja ennakkoluuloista luopuminen

Muistojan ja esineiden lisäksi mieli voi takertua myös tunteisiin. Erityisesti vahvat tunteet, kuten viha, katkeruus ja rakkaus ovat tunteita, joihin ego jää helposti koukkuun. Meidän voi olla vaikea hyväksyä, ettemme enää ole rakastettuja tietyn ihmisen toimesta. Tai meidän voi olla vaikea päästää irti vihan tunteesta jotakuta kohtaan, joka on syvästi loukannut tunteitamme.

Tunteiden lisäksi ihmisiä ja tilanteita kohtaan olevat ennakkoluulot pitävät meitä vankinaan. Emme suostu uskomaan, että joku ihminen ei olekaan sellainen, joksi häntä luulimme. Meillä on mielessämme valmis käsitys ihmisistä ja tilanteista, jotka estävät meitä näkemästä niiden todellista luonnetta ja mahdollisia varoitusmerkkejä. Tämä sokeuttaa meidät todellisuudelta, emmekä suostu uskomaan, että hyvänä pitämämme asia voikin olla huono ja päin vastoin.

Ihmisistä luopuminen

Yksi raskaimmista luopumisen kohteista ovat toiset ihmiset. Joskus tulee eteen tilanteita, kun joudumme luopumaan meille rakkaista perheenjäsenistä, ystävistä tai kumppaneista. Pidämme heistä kiinni mielemme avulla viimeiseen asti, vaikka todellisuudessa ihminen olisi jo poistunut elämästämme. Emme suostu hyväksymään tilannetta, jolloin saatamme yrittää palata takaisin entiseen hyväksymättä sitä, että molemmat ovat muuttuneet.

Aina ei kuitenkaan ole kyse rakkaan ihmisen menettämisestä. Muiden ihmisten hyväksyminen sellaisena kuin he ovat on erityisen tärkeää. Ennen kaikkea meidän pitäisi pystyä luopumaan niistä harhakuvitelmista, jonka olemme luoneet toisista ihmisistä. Emme voi tuntea ihmisiä 100-prosenttisesti, vaikka olemme viettäneet koko elämän heidän kanssaan.

Ennen kaikkea meidän pitäisi luopua itsestämme – ennakkoluuloista ja vaatimuksista itseä kohtaan.

On tärkeä ymmärtää, että olemme luoneet toisesta ihmisestä käsityksen mieleemme, joka on meille tosi, mutta mikä ei kuitenkaan kuvasta täysin toisen ihmisen olemusta. Yleensä turhautuminen toista ihmistä kohtaan sekä suuttumus ja pettymys toisen ihmisen toiminnasta johtuu juuri tästä luomastamme käsityksestä toisesta ihmisestä.

Ennen kaikkea meidän pitäisi luopua itsestämme – ennakkoluuloista ja vaatimuksista itseä kohtaan. Meidän tulisi hyväksyä itsemme täysin virheineen ja epätäydellisyyksineen. Kun luovumme omasta ajatuksesta, ja toivekuvista, itseämme kohtaan, pystymme paremmin saavuttamaan omat tavoitteemme. Tämä johtuu siitä, ettei päätöksiimme enää vaikuta omat kuvitelmamme ja odotukset itsestämme, vaan voimme keskittyä täysin tilanteeseen ja sen tuomiin mahdollisuuksiin.

Olosuhteiden ja tilanteiden hyväksyminen

Meillä on toiveita ja ennakko-odotuksia tulevaisuudesta. Haaveilemme huomisesta ja sen tuomista mahdollisuuksista. Mutta mitä sitten jos asiat eivät mene kuvitelmiemme mukaan? Joudumme pettymään ja päivästä tulee luultavasti surkea. Huono päivä saattaa kulkea mukanamme vielä päivien, jopa viikkojenkin taakse.

On vaikea luopua odotuksista ja unelmista, jotka eivät toteutuneet, mutta niin kauan kuin kuljetamme niitä mukanamme, eväämme itseltämme uudet mahdollisuudet. On sallittua tuntea pettymystä, mutta älä anna pettymyksen sokeuttaa sinua elämältä.

Irtipäästäminen lisää hyvinvointia

Pystymme olemaan onnellisempia, kun opimme päästämään irti asioista. Meistä ulkopuoliset asiat eivät enää määrittele sitä kuka olemme, ja kykenemme ottamaan kaiken hyvän irti tästä hetkestä. Onnellisuutta lisää myös se, että pystymme olemaan tyytyväisempiä vähempään – emme enää tarvitse kaikkea sitä, mitä ennen olemme luulleet tarvitsevamme.

Vaikka päästät irti näistä mielessäsi olevista kahleista, ei se tarkoita sitä, ettetkö koskaan voisi saada haluamiasi asioita. Joskus pitää luopua asioista, jotta voisi tulla uusia parempia tilalle. Kun päästämme irti ja hyväksymme asioiden todellisen luonteen, pystymme viimein katsomaan asioita sellaisina kuin ne todellisuudessa ovat. Emme enää väritä tätä todellisuutta, vaan tarkkailemalla sitä voimme huomata todellisuuden alati muuttuvan luonteen.

Irtipäästäminen on siis mahdollisuus. Anna asioiden lipua omalla painollaan, muuttaa muotoaan ja muutu itsekin siinä mukana. Anna elämän olla sitä mitä se todellisuudessa on eli alati muuttuva virta. Sen sijaan, että tuntisimme surua menettämisestä, olkaamme kiitollisia, että edes sen pienen hetken menetetty asia oli osa elämäämme.

Kuva: Eneko Uruñuela | Unsplash